Työpaikkaliikunta 2026: Näin hyödynnät työnantajan tuen ja treenaat työpäivän aikana

Työpaikkaliikunta on noussut vuoden 2026 merkittävimmäksi työhyvinvointitrendiksi Suomessa. Kevään 2026 tuoreimpien tutkimusten mukaan jopa 65 prosenttia suomalaisista uskoo olevansa tuottavampia, jos he voisivat liikkua työpäivän aikana — luku on noussut 12 prosenttia vuodesta 2025. Tässä kattavassa oppaassa kerromme, miten hyödynnät työnantajan 400 euron verovapaan liikuntaedun, mitkä ovat lounastreenin tehokkaimmat tavat ja miksi kävelykokoukset, walking padit ja mikroliikunta ovat nousseet pohjoismaalaisten työpäivän kantaviksi pilareiksi. ELIXIAn Liikuntatrendit 2026 -raportin mukaan 59 prosenttia suomalaisista haluaisi liikkua enemmän työaikana kuin tällä hetkellä — viesti on selvä: työnantajien on aika kuunnella.

Olitpa etätyöntekijä, toimistotyöläinen tai hybridimallin ammattilainen, tästä päivitetystä oppaasta löydät uusimmat työkalut aktiivisemman työpäivän rakentamiseen. Käymme läpi tuoreimmat kevään 2026 tutkimustulokset, työnantajien tarjoamat edut, käytännön vinkit työpäivän aikaiseen liikuntaan, pohjoismaisen vertailun sekä konkreettiset tavat, joilla voit hyödyntää työhyvinvointiohjelmia omaksi eduksesi.

Miksi työpaikkaliikunta on vuoden 2026 suurin hyvinvointitrendi

Työpaikkaliikunta ei ole uusi käsite, mutta vuonna 2026 se on saanut aivan uudet mittasuhteet. Pandemian jälkeinen hybridityön vakiintuminen, kasvava ymmärrys istumisen terveyshaitoista ja työnantajien kilpailu osaajista ovat yhdessä luoneet täydellisen maaperän työhyvinvoinnin vallankumoukselle.

ELIXIAn ja SATSin yhteinen Liikuntatrendit 2026 -raportti, joka julkaistiin tammikuussa 2026 ja päivitettiin kevään 2026 tilannekatsauksella, paljasti merkittäviä muutoksia pohjoismaalaisten asenteissa. Tutkimus kattoi yli 8 000 vastaajaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Tulokset olivat selkeitä: yli puolet pohjoismaalaisista uskoo olevansa tuottavampia, jos työpäivä sisältäisi liikuntaa. Suomessa luku oli kaikkein korkein — 65 prosenttia, mikä tarkoittaa 12 prosentin nousua edellisvuoteen verrattuna.

Theseus-tietokannassa keväällä 2026 julkaistu työpaikkaliikuntaa käsittelevä tutkimus vahvisti trendin: 80 prosenttia suomalaisista työntekijöistä pitää liikuntaa olennaisena hyvinvoinnin kannalta, mutta 70 prosenttia mainitsee ajan ja väsymyksen merkittävimmiksi esteiksi. Lisäksi 60 prosenttia kokee työpaikan tarjoamat liikuntavaihtoehdot riittämättömiksi — tämä on selvä viesti työnantajille panostaa konkreettisempiin ratkaisuihin.

Myös MTV Uutiset raportoi tammikuussa 2026, että 89 prosenttia suomalaisista liikkuu säännöllisesti, mutta arjen kiireet ja motivaation puute vaikeuttavat liikunnan ylläpitämistä vuoden mittaan. Työpaikkaliikunta tarjoaa ratkaisun tähän ongelmaan: kun liikunta on osa työpäivän rakennetta, sen harrastaminen ei vaadi erillistä motivaatioponnistusta.

Pohjoismaiset trendit ja Suomen johtoasema

Suomi on Pohjoismaiden edelläkävijä työpaikkaliikunnan arvostamisessa. Trainer4You:n helmikuussa 2026 julkaiseman analyysin mukaan vuoden 2026 liikuntatrendit kiteytyvät kolmeen suureen painopisteeseen: teknologian hyödyntämiseen, terveyslähtöiseen harjoitteluun ja eri elämäntilanteisiin sopeutuvaan liikuntaan. Työpaikkaliikunta yhdistää nämä kaikki kolme elementtiä saumattomasti.

Easton Helsinki ennusti jo marraskuussa 2025, että vuoden 2026 tärkein liikuntatrendi on nähdä keho ja mieli kokonaisuutena, jonka hyvinvointiin liikunnalla voidaan vaikuttaa monipuolisesti. Tämä holistinen näkemys on erityisen relevantti työpaikkaliikunnassa, jossa fyysinen aktiivisuus tukee samalla henkistä jaksamista ja työn tuottavuutta. Kevään 2026 tilanteessa jo yli 40 prosenttia suomalaisista yrityksistä tarjoaa virallisesti 30–60 minuutin liikunta-ajan osana palkallista työaikaa — vuonna 2025 luku oli vain 25 prosenttia.

Työpaikkaliikunnan tutkitut terveyshyödyt

Työpaikkaliikunnan hyödyt eivät rajoitu pelkkään fyysiseen kuntoon. Tutkimustieto vuosilta 2025–2026 osoittaa, että säännöllinen liikunta työpäivän aikana vaikuttaa positiivisesti lähes kaikkiin terveyden osa-alueisiin. Duodecim-lehden vuoden 2026 katsauksen mukaan työpaikkaliikuntaohjelmien kustannus-hyötysuhde on 1:2–4, mikä tarkoittaa että jokainen sijoitettu euro tuottaa 2–4 euroa takaisin.

ELIXIAn raportin mukaan 82 prosenttia suomalaisista pitää henkistä hyvinvointia yhtenä vahvimmista motivaattoreista liikunnan harrastamiseen. Enemmistö suomalaisista kertoo liikunnan auttavan erityisesti stressinhallinnassa, energiatason nostamisessa, keskittymiskyvyn parantamisessa, unen laadun kohentamisessa ja henkisen resilienssin vahvistamisessa. Erityisesti naiset korostavat liikunnan merkitystä henkisten voimavarojen vahvistamisessa.

Hyöty	Vaikutus	Tutkimuslähde (2025–2026)
Stressinhallinta	Kortisolitasot laskevat 25–30 % säännöllisellä työpaikkaliikunnan harjoittajilla	ELIXIA Liikuntatrendit 2026
Tuottavuus	65 % suomalaisista uskoo tuottavuutensa paranevan työpäivän liikunnalla (+12 % vs. 2025)	SATS/ELIXIA-raportti kevät 2026
Sairauspoissaolot	Aktiivisilla työpaikoilla 15–35 % vähemmän sairauspoissaoloja	Duodecimlehti 2026 / Työterveyslaitos 2025
Keskittymiskyky	15–20 minuutin liikuntatauko parantaa keskittymistä 2–4 tunniksi	Jyväskylän yliopiston tutkimus 2025
Unen laatu	Säännöllisesti liikkuvat työntekijät nukahtavat 12 minuuttia nopeammin	THL:n hyvinvointikatsaus 2026
Henkinen resilienssi	Liikunnan harrastajilla 40 % pienempi burnout-riski	Kela/TTL yhteistutkimus 2025
Tuki- ja liikuntaelinoireet	20–30 % vähemmän vaivoja säännöllisesti liikkuvilla	Trainer4You-analyysi helmikuu 2026
Iän tuoma työkyky	Yli 50-vuotiaiden tuottavuus paranee 10–15 % aktiivisella elämäntavalla	Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus helmikuu 2026

Istumisen vaarat ja liikkumattomuuden kustannukset

Suomalainen toimistotyöntekijä istuu keskimäärin 7–9 tuntia päivässä. UKK-instituutin vuoden 2025 päivitettyjen suositusten mukaan pitkäkestoinen istuminen on itsenäinen terveysriski, jota vapaa-ajan liikunta ei täysin kompensoi. Tämä tarkoittaa, että pelkkä iltainen kuntosalitreeni ei riitä kumoamaan koko päivän istumisen haittoja — tarvitaan liikettä myös työpäivän aikana.

Työterveyslaitoksen vuoden 2025 laskelmat osoittavat, että liikkumattomuus aiheuttaa suomalaisille työnantajille arviolta 3–5 miljardia euroa vuosittaisia kustannuksia sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyden ja alentuneeen tuottavuuden muodossa. Työpaikkaliikuntaan investoiminen on siis paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti järkevää. Työterveyslaitoksen helmikuun 2026 tutkimuskatsaus korostaa, että liikunta säilyttää erityisesti ikääntyvien työntekijöiden työ- ja toimintakykyä — tämä on entistä tärkeämpää suomalaisen työvoiman keski-iän noustessa.

Työnantajan liikuntaedut 2026: Mitä sinulle kuuluu?

Vuonna 2026 suomalaiset työnantajat tarjoavat monipuolisempia liikuntaetuja kuin koskaan. Verotuksen näkökulmasta työpaikkaliikunta on työnantajalle verovähennyskelpoisessa muodossa tarjottava etu, ja työntekijälle se on verovapaa luontoisetu tiettyyn rajaan asti.

Vuoden 2026 verotuksessa työnantajan tarjoaman liikunta- ja kulttuurietuun verovapaa enimmäismäärä on 400 euroa vuodessa per työntekijä. Verohallinto ei ole tehnyt kevään 2026 aikana muutoksia tähän rajaan, mutta LiikU:n vuoden 2026 toimintasuunnitelmassa lobataan rajan korottamista, sillä etätyön ja hybridityön myötä tarvitaan yhä monipuolisempia tapoja tukea työntekijöiden liikuntaa. Nykyisellä rajalla työnantajasi voi tarjota sinulle verovapaasti esimerkiksi kuntosalikortteja, liikuntaseteleitä, urheiluvalmennusta tai muita liikuntapalveluita.

Yleisimmät liikuntaetujen muodot

Suomalaiset työnantajat tarjoavat työpaikkaliikuntaa monissa eri muodoissa. Tässä yleisimmät vuonna 2026:

• Liikunta- ja kulttuurisetelit (Smartum, Edenred, ePassi) — Yleisin muoto. Työntekijä voi valita itse, mihin liikuntapalveluun käyttää etunsa. Käy yli 10 000 kohteessa Suomessa.
• Kuntosali- ja ryhmäliikuntatuki — Monet suuret työnantajat tarjoavat suoraan subventoituja kuntosalijäsenyyksiä esimerkiksi ELIXIA-, SATS-, Fressi- tai Forever-ketjuissa.
• Työpaikan oma kuntosali tai liikuntatila — Erityisesti suurissa yrityksissä ja julkisella sektorilla työpaikan tiloissa on oma kuntosali tai vähintään liikuntahuone.
• Ohjatut ryhmäliikuntatunnit työpaikalla — Jooga, pilates, kehonhuolto tai voimaharjoittelu ohjaajan johdolla työpaikan tiloissa.
• Liikuntapäivät ja -tapahtumat — Yrityksen yhteiset liikuntapäivät, joukkueurheiluturnaukset tai hyvinvointipäivät.
• Aktiivisen työn tuki — Sähköpöydät, walking padit, aktiiviset istuimet, kävelykokousreitit ja polkupyöräpysäköinnit.
• Digitaaliset hyvinvointipalvelut — Terveysvalmennussovellukset, virtuaaliset personal trainerit ja tekoälypohjaiset liikuntaohjelmat.
• Palkallinen liikunta-aika — Yli 40 % suomalaisista yrityksistä tarjoaa kevään 2026 tilanteessa virallisesti 30–60 minuutin liikunta-ajan osana palkallista työaikaa (LiikU 2026).

Suomi vs. Pohjoismaat: Työpaikkaliikunnan vertailu 2026

Pohjoismaat ovat globaalisti edelläkävijöitä työpaikkaliikunnan kehittämisessä, mutta maiden välillä on selkeitä eroja. Kevään 2026 vertailutiedot paljastavat mielenkiintoisia eroja siinä, miten Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska lähestyvät työpaikkaliikuntaa.

Maa	Avainkehitys 2026	Tilasto / muutos	Erityispiirre
Suomi	Palkalliset liikuntatauot ja LiikU:n alueverkostot	65 % uskoo tuottavuuden paranevan, 40 % yrityksistä tarjoaa palkallista liikunta-aikaa	Buusti360-konsepti, vahva verotuki (400 €)
Ruotsi	Vakiintunut 30–60 min palkallinen liikunta-aika	70 % yrityksistä toteuttaa "friskvårdstimme" -käytännön	Pisin perinne palkallisesta liikunnasta, 5 000 SEK verovapaa friskvårdsbidrag
Norja	Painopiste aktiivisessa työmatkassa	55 % aikuisista käyttää aktiivisia kulkutapoja töihin	Vahva ulkoilukulttuuri (friluftsliv) integroitu työpäivään
Tanska	Pyöräily ja työmatkainfra	62 % kööpenhaminalaisista pyöräilee töihin	Maailman kehittynein pyöräilyinfrastruktuuri

Ruotsin esimerkki on kiinnostava: ruotsalaiset yritykset ovat tarjonneet ns. friskvårdstimmen -käytäntöä jo vuosikymmeniä, jossa työntekijä saa käyttää tunnin viikossa palkallista työaikaa liikuntaan. Tämä on inspiroinut myös suomalaista keskustelua, ja kevään 2026 aikana yhä useampi suomalainen yritys on omaksunut vastaavan käytännön. Norjassa ja Tanskassa painopiste on enemmän aktiivisessa työmatkassa kuin varsinaisessa työpaikkaliikunnassa — Tanskassa Kööpenhaminan pyöräilyinfra on maailmanluokkaa.

Suomen vahvuus on kokonaisvaltainen lähestymistapa: yhdistämme verotuen, ohjelmalliset hankkeet (kuten LiikU:n keväällä 2026 julkaiseman Buusti360-konseptin) ja Suomen Aktiivisin Työpaikka -tunnustukset. Buusti360 tarjoaa erityisesti pk-yrityksille edullisia palveluja työhyvinvoinnin strategiseen kehittämiseen ja sen tavoitteena on nostaa aktiivisten työpaikkojen määrää 20 prosentilla vuoden 2026 loppuun mennessä.

Työpaikkaliikunta käytännössä: 7 tapaa liikkua työpäivän aikana

Teoriasta käytäntöön — tässä seitsemän tutkitusti tehokasta tapaa integroida työpaikkaliikunta osaksi arkipäivääsi. Nämä menetelmät sopivat niin toimisto-, etä- kuin hybridityöntekijöillekin.

1. Aamun aktiivinen työmatka

Kevään 2026 saapuessa aktiivisen työmatkan kausi käynnistyy Suomessa. Kävely, pyöräily tai juoksu töihin on tehokkain tapa yhdistää liikunta ja työmatka. Tutkimusten mukaan aktiivisesti työmatkansa kulkevat ihmiset ovat keskimäärin 4,5 kiloa kevyempiä kuin autolla kulkevat kollegansa.

Jos työmatkasi on liian pitkä käveltäväksi tai pyöräiltäväksi, kokeile yhdistelmää: aja autolla tai julkisilla osan matkasta ja kävele viimeiset 2–3 kilometriä. Jo 20–30 minuutin aktiivinen työmatka riittää täyttämään merkittävän osan päivittäisestä liikuntasuosituksesta.

2. Kävelykokoukset ja puhelukävelyt

Kävelykokoukset ovat yksi tehokkaimmista tavoista tuoda työpaikkaliikuntaa osaksi työpäivää. Stanfordin yliopiston tutkimus osoitti, että kävely lisää luovaa ajattelua jopa 60 prosenttia. Vuonna 2026 kävelykokoukset ovatkin vakiintuneet osaksi monen suomalaisen yrityksen kulttuuria.

Käytännön vinkki: sovi tiimisi kanssa, että kaikki 1-1-palaverit ja brainstorming-sessiot pidetään mahdollisuuksien mukaan kävelykokouksina. Puhelun aikana kävely on vielä helpompi toteuttaa — laita kuulokkeet korviin ja lähde ulos. Keskimääräinen 30 minuutin puhelukävely polttaa 100–150 kaloria ja kattaa noin 3 000 askelta. Tämä on erinomainen tapa toteuttaa päivittäistä kävelyharjoittelua luontevasti.

3. Walking pad ja aktiivinen työpiste

Walking pad eli kävelymatto on vuoden 2026 suosituin toimistoliikunnan väline. Hiljainen ja kompakti kävelymatto mahtuu sähköpöydän alle, ja sen avulla voit kävellä hitaasti (3–5 km/h) samalla kun teet kevyempää tietokonetyötä, kuten sähköpostien lukemista tai kokouksiin osallistumista.

Walking padin avulla on realistista kerätä 8 000–12 000 askelta työpäivän aikana ilman, että työ kärsii. Monet suomalaiset yritykset ovat alkaneet tarjota walking padeja jaetuiksi laitteiksi toimistotiloihinsa, ja etätyöntekijät ovat hankkineet niitä kotitoimistoihinsa. Pilottiyrityksissä, joissa walking padit yhdistetään sovelluspohjaiseen lounastreenin seurantaan, osallistuminen on kasvanut 18 prosenttia kevään 2026 aikana.

4. Lounastreenin vallankumous

Lounastunti on monelle työntekijälle paras hetki varsinaiselle treenille. ELIXIAn raportin mukaan lounastreeni on vuonna 2026 suositumpi kuin koskaan — kuntosaliketjut raportoivat lounasaikaan tapahtuvan käyttöasteen nousseen 18 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna.

Tehokas lounastreenin rakenne 45 minuutissa:

1. 5 minuuttia: vaatteiden vaihto ja lämmittely
2. 30 minuuttia: varsinainen treeni (esim. voimaharjoittelu, juoksu tai ryhmäliikuntatunti)
3. 5 minuuttia: jäähdyttely ja venyttely
4. 5 minuuttia: suihku ja vaatteiden vaihto

Jotta lounastreenistä tulee sujuva rutiini, pidä treenikassi valmiina työpaikalla ja valmistele lounas etukäteen. Monet lounastreenin harrastajat syövät kevyen välipalan ennen treeniä ja varsinaisen lounaan treenin jälkeen.

5. Mikroliikunta työpöydän ääressä

Kaikki työpaikkaliikunta ei vaadi urheiluvaatteita tai kuntosalia. Mikroliikunta — lyhyet, 1–5 minuutin liikuntahetket työpisteellä — on tehokas tapa katkaista istumista ja aktivoida verenkiertoa. Tutkimukset osoittavat, että jo 2–3 minuutin liikuntatauko joka tunti vähentää merkittävästi pitkäkestoisen istumisen terveyshaittoja. Theseus-tutkimuksen kevään 2026 löydökset suosittelevat erityisesti tauokoliikuntaa ja yhteisiä liikuntahetkiä, joiden arvioidaan parantavan hyvinvointia 15–25 prosenttia.

Tehokkaita mikroliikuntaliikkeitä työpisteellä:

• Tuolista nousut — 10–15 toistoa. Nouse tuolista seisomaan ilman käsien apua ja istu takaisin hallitusti.
• Seinäpunnerrukset — 10–15 toistoa. Kädet seinään, punnerrus kontrolloidusti.
• Pohjenousut — 20 toistoa. Nouse varpaille ja laskeudu hitaasti alas.
• Hartioiden pyöritykset — 10 toistoa molempiin suuntiin. Avaa rintakehä ja lievitä jännitystä.
• Syväkyykyt — 10 toistoa. Erinomainen tapa aktivoida kehon suurimmat lihasryhmät.
• Lantionpohjan aktivointi — 10 toistoa. Näkymätön liike, jonka voit tehdä huomaamattomasti missä tahansa.

6. Portaat hissin sijaan

Yksinkertainen mutta vaikuttava muutos: valitse portaat hissin sijaan aina kun mahdollista. Portaiden nousu on yksi tehokkaimmista arkiliikuntamuodoista — se kuluttaa kolme kertaa enemmän energiaa kuin tasaisella käveleminen ja vahvistaa erityisesti jalkoja, pakaroita ja sydän- ja verenkiertoelimistöä. Jos työskentelet korkeassa kerrostalossa, voit ottaa hissin muutaman kerroksen matkalle ja kävellä loput portaita.

7. Yhteisöllinen liikunta työkavereiden kanssa

ELIXIAn raportin mukaan 36 prosenttia suomalaisista saa motivaatiota muiden kanssa harjoittelusta. Yhteisöllisyys on voimakas motivaattori, ja työpaikka tarjoaa luontevan ympäristön yhteiselle liikunnalle. Vuonna 2026 monet yritykset järjestävät viikoittaisia yhteisliikuntahetkiä, padel-vuoroja, juoksuryhmiä tai hyvinvointihaasteita.

Perusta työpaikallesi liikuntaryhmä tai osallistu olemassa olevaan. Jo kahden hengen lenkkiseurasta voi kasvaa koko osaston yhteinen harrastus. Sosiaalinen sitoutuminen lisää liikunnan säännöllisyyttä merkittävästi — tutkimusten mukaan ryhmässä liikkuvat pitävät harrastuksensa yllä 42 prosenttia todennäköisemmin kuin yksin treenaavat.

Etätyö ja työpaikkaliikunta: Kotitoimiston haasteet ja ratkaisut

Hybridityön yleistyminen on tuonut uusia haasteita työpaikkaliikuntaan. Kun osa viikosta vietetään kotona, perinteiset työpaikan liikuntamahdollisuudet eivät ole aina käytettävissä. Toisaalta etätyö tarjoaa myös ainutlaatuisia mahdollisuuksia liikkua vapaammin.

Vuoden 2026 tutkimusten mukaan etätyöntekijät istuvat keskimäärin 45 minuuttia enemmän päivässä kuin toimistossa työskentelevät kollegansa. Syy on yksinkertainen: kotona ei tarvitse kävellä kokoushuoneeseen, kahvihuoneeseen tai työkaverin luokse. Kaikki tapahtuu ruudun ääressä.

Etätyöntekijän työpaikkaliikunnan perustyökalut vuonna 2026:

• Walking pad kotitoimistoon — Kompakti kävelymatto sähköpöydän alle on etätyöntekijän paras investointi. Hinta keväällä 2026 alkaen noin 200 euroa.
• Vastuskuminauhat — Pienet, edulliset ja monikäyttöiset. Sopivat nopeisiin lihaskuntoliikkeisiin tauoilla.
• Älyrannekkeen muistutukset — Aseta älykellosi muistuttamaan liikkeestä tunnin välein.
• Virtuaaliset taukojumpat — Monet yritykset tarjoavat päivittäisiä virtuaalisia liikuntahetkiä, joihin voi osallistua etänä.
• Seisontamaton käyttö — Ergonominen seisontamatto aktivoi kehoa seisomatyössä ja vähentää jalkavaivoja.

Työnantajan näkökulma: Miksi investoida työpaikkaliikuntaan?

Työpaikkaliikunta ei ole pelkkä henkilöstöetu — se on strateginen investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Suomalaiset yritykset, jotka panostavat aktiivisesti henkilöstönsä liikuntaan, raportoivat merkittäviä parannuksia useilla mittareilla.

Mittari	Ilman liikuntaohjelmaa	Aktiivisella liikuntaohjelmalla	Muutos
Sairauspoissaolot (pv/vuosi/hlö)	11,2 päivää	7,8 päivää	-30 %
Työntekijöiden vaihtuvuus	18 %	12 %	-33 %
Työtyytyväisyys (asteikko 1–10)	6,4	7,9	+23 %
Tuottavuusindeksi	100 (lähtötaso)	112	+12 %
Työnantajamielikuva (NPS)	+22	+48	+26 pistettä
Investoinnin tuotto (ROI)	—	2–4 € jokaista sijoitettua 1 € kohden	+200–400 %

Duodecim-lehden vuoden 2026 katsauksen mukaan jokainen työpaikkaliikuntaan sijoitettu euro tuottaa 2–4 euroa takaisin alentuneina sairauspoissaolokustannuksina, parantuneena tuottavuutena ja pienempänä henkilöstön vaihtuvuutena. Tämä tekee työpaikkaliikunnasta yhden tuottavimmista henkilöstöinvestoinneista. Sairauspoissaolojen on havaittu vähenevän jopa 15 prosenttia tuki- ja liikuntaelinoireiden helpottuessa.

Teknologia työpaikkaliikunnan tukena vuonna 2026

Vuosi 2026 on tuonut mukanaan merkittäviä teknologisia innovaatioita, jotka tekevät työpaikkaliikunnasta helpompaa ja motivoivampaa kuin koskaan. Tsemppi-sovelluksen maaliskuussa 2026 päivittämän treenitrendikatsauksen mukaan tekoälyvalmennus on noussut yhdeksi kolmesta suurimmasta fitnesstrendi Suomessa.

Keskeisimmät teknologiset työkalut työpaikkaliikuntaan vuonna 2026:

• Tekoälypohjaiset liikuntasovellukset — Sovellukset kuten Oura, Whoop ja suomalaiset Firstbeat ja Polar tarjoavat henkilökohtaisia suosituksia optimaalisista liikuntahetkistä työpäivän aikana perustuen kehon palautumistilaan ja kuormitukseen.
• Älykkäät sähköpöydät — Uuden sukupolven sähköpöydät muistuttavat automaattisesti istumisen ja seisomisen vaihtelusta ja seuraavat päivittäistä aktiivisuuttasi.
• Virtuaalitodellisuuden (VR) treenit — VR-teknologian kehitys on mahdollistanut immersiiviset treenisessiot, joita voi tehdä pienessäkin tilassa. Meta Quest ja Apple Vision Pro tarjoavat laajan valikoiman liikuntasovelluksia.
• Gamifikaatio ja haasteet — Monet yritykset käyttävät pelillistettyjä liikunta-alustoja, joissa tiimit kilpailevat askeleissa, aktiivisissa minuuteissa tai liikuntakerroissa.
• Biometriset seurantavälineet — Sormukset, rannekkeet ja rintakehävyöt seuraavat reaaliaikaisesti stressitasoa, palautumista ja aktiivisuutta, ja ehdottavat optimaalisia taukohetkiä.
• HeatFit-ohjeet kuumissa työympäristöissä — Työterveyslaitoksen kevään 2026 päivittämät HeatFit-ohjeet auttavat erityisesti teollisuus- ja ulkotyöntekijöitä yhdistämään liikunnan turvallisesti kuumiin työolosuhteisiin.

Teknologian rooli on erityisen merkittävä unen ja palautumisen seurannassa, sillä hyvä palautuminen on edellytys tehokkaalle työpaikkaliikunnalle. Kun puettava teknologia kertoo, että palautumisesi on optimaalinen, voit suunnitella intensiivisemmän lounastreenin — ja vastaavasti keventää päivänä, jolloin keho tarvitsee lepoa.

Työpaikkaliikuntaohjelma: Näin rakennat oman viikkosuunnitelmasi

Tehokas työpaikkaliikuntaohjelma yhdistää eri liikuntamuotoja ja -intensiteettejä läpi viikon. Alla on esimerkki viikkosuunnitelmasta, joka sopii tavalliselle toimistotyöntekijälle ja hyödyntää työnantajan liikuntaetuja monipuolisesti.

Päivä	Aamutoiminta	Työpäivän liikunta	Iltatoiminta
Maanantai	Pyöräily töihin (25 min)	Kävelykokous (30 min) + mikroliikunta 3×3 min	Vapaa
Tiistai	Kävely töihin (30 min)	Lounastreenin voimaharjoittelu (45 min)	Vapaa
Keskiviikko	Etätyö: aamuvenyttely (15 min)	Walking pad (2 h matala tahti) + virtuaalinen taukojumppa	Iltakävely (30 min)
Torstai	Pyöräily töihin (25 min)	Kävelykokoukset (2×20 min) + portaat	Työpaikan padelvuoro (60 min)
Perjantai	Kävely töihin (30 min)	Lounastreenin jooga/pilates (45 min)	Vapaa
Lauantai	Pidempi ulkoilulenkki, pyöräily tai sauvakävely (60–90 min)
Sunnuntai	Kevyt palautuminen: venyttely, kävely tai sauna

Tässä esimerkkiohjelmassa työpaikkaliikunta kattaa suurimman osan viikon liikunnasta luontevasti osana arkea. Huomaa, miten eri päivät hyödyntävät erilaisia liikuntamuotoja ja -intensiteettejä. Tämä monipuolisuus on avainasemassa sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin kannalta.

Työpaikkaliikunnan psykologiset hyödyt ja motivaatio

Työpaikkaliikunta ei ole pelkästään fyysinen asia — sen psykologiset hyödyt ovat vähintään yhtä merkittäviä. Vuoden 2026 tutkimustieto korostaa erityisesti liikunnan roolia stressinhallinnassa, mielialasäätelyssä ja kognitiivisten kykyjen parantamisessa.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan vuonna 2025 julkaisema tutkimus osoitti, että jo 15 minuutin reipas kävely kesken työpäivän parantaa työmuistia, päätöksentekokykyä ja luovaa ongelmanratkaisua seuraaviksi 2–4 tunniksi. Tämä tarkoittaa, että lounastauon kävely ei ole aikaa pois työstä — se on investointi iltapäivän tuottavuuteen.

Motivaation ylläpitäminen on työpaikkaliikunnan suurin haaste. ELIXIAn raportin mukaan tammikuussa liikuntainnostus on huipussaan, mutta maaliskuuhun mennessä moni on jo luopunut uuden vuoden lupauksistaan. Työpaikkaliikunta tarjoaa ratkaisun tähän ongelmaan, koska:

• Rakenne luo rutiinin — Kun liikunta on osa työpäivän aikataulua, se ei vaadi erillistä päätöstä.
• Sosiaalinen paine tukee — Työkaverin kanssa sovittu lounastreeni toteutuu todennäköisemmin kuin yksin suunniteltu treeni.
• Taloudellinen kannustin motivoi — Työnantajan tarjoaman edun käyttämättä jättäminen tuntuu tuhlaukselta.
• Saavutettavuus madaltaa kynnystä — Kun kuntosali on samassa rakennuksessa tai walking pad työpöydän alla, kynnys liikkua pienenee minimiin.

Suomalainen lainsäädäntö ja työpaikkaliikunta 2026

Suomen lainsäädäntö tukee työpaikkaliikuntaa usealla tasolla. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta, ja työterveyshuoltolaki edellyttää ennaltaehkäisevää toimintaa työkyvyn ylläpitämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantajalla on velvollisuus tukea työntekijöidensä terveyttä — ja liikunta on yksi tehokkaimmista keinoista.

Vuoden 2026 verotuksessa keskeisiä säännöksiä:

• Veroton liikunta- ja kulttuurietu enintään 400 euroa vuodessa per työntekijä (tuloverolaki 69 §). Verohallinto ei ole tehnyt kevään 2026 aikana muutoksia tähän rajaan.
• Työhyvinvointitoiminta on työnantajalle vähennyskelpoinen kulu, mikä kannustaa investoimaan henkilöstön liikuntaan.
• Työterveyshuollon kustannukset, joihin liikuntaneuvonta kuuluu, ovat Kelan korvaamia tiettyyn rajaan asti.
• Työaikalainsäädännön joustot mahdollistavat liukuvan työajan hyödyntämisen lounastreeneihin ja muuhun työpaikkaliikuntaan.

On hyvä tietää, että työnantajan ei ole pakko tarjota liikuntaetua — se on vapaaehtoinen etu. Mutta kilpailun kovetessa osaajista yhä useampi työnantaja näkee liikuntaedun välttämättömänä osana houkuttelevaa työnantajatarjontaa. LiikU on kevään 2026 toimintasuunnitelmassaan nostanut esiin tarpeen korottaa verovapaan liikuntaedun rajaa, sillä etätyön ja hybridityön myötä työnantajien tulisi pystyä tukemaan myös kotitoimiston liikuntavälineitä, kuten walking padeja ja vastuskuminauhoja.

Ergonomia ja aktiivinen työpiste: Perusasiat kuntoon

Työpaikkaliikunta alkaa ergonomisesta työpisteestä. Vuonna 2026 aktiivisen työpisteen konsepti on laajentunut perinteisestä ergonomiasta kokonaisvaltaiseksi liikkeen edistämiseksi.

Aktiivisen työpisteen peruselementit:

• Sähköpöytä — Mahdollistaa vaihtelun istumisen ja seisomisen välillä. UKK-instituutti suosittelee vaihtamaan asentoa 30 minuutin välein.
• Aktiivituoli tai satulatuoli — Aktivoi keskivartalon lihaksia istumisen aikana. Erityisen hyödyllinen niille, joiden työ vaatii pitkiä istumisjaksoja.
• Seisontamatto — Pehmentää seisomista ja kannustaa pieneen mikroliikkeeseen seisomatyön aikana.
• Tasapainolauta — Edistyneempi vaihtoehto, joka haastaa tasapainoa ja keskivartaloa seisomatyön aikana.
• Ergonominen hiiri ja näppäimistö — Vähentävät toistokuormitusta ja rannekanavaoireyhtymän riskiä.
• Monitorivarsi — Mahdollistaa näytön korkeuden ja etäisyyden säätämisen optimaalisesti sekä istuma- että seisoma-asennossa.

Muista, että paras työpiste on sellainen, jossa asentoa vaihdetaan usein. Ei ole olemassa yhtä täydellistä asentoa — vaihtelu on avain. UKK-instituutin vuoden 2025 suosituksen mukaan optimaalinen työpäivä koostuu noin 60 prosentista istumista, 30 prosentista seisomista ja 10 prosentista liikkumista.

Ravitsemus ja työpaikkaliikunta: Syö oikein, liiku paremmin

Työpaikkaliikunnan teho riippuu merkittävästi ravitsemuksesta. Oikea-aikainen ja laadukas ravinto tukee sekä liikuntasuoritusta että palautumista. Vuonna 2026 yhä useampi suomalainen yritys tarjoaa henkilöstöruokailussa terveellisiä ja liikuntaa tukevia vaihtoehtoja.

Työpäivän ravitsemusvinkkejä aktiiviselle liikkujalle:

• Aamupala — Riittävä proteiini ja hiilihydraatit aamupalalla tukevat aamupäivän aktiivisuutta. Tavoittele 20–30 grammaa proteiinia ja täysjyväviljatuotteita.
• Ennen lounastreeniä — Kevyt välipala 30–60 minuuttia ennen treeniä: hedelmä, jogurtti tai pieni smoothie.
• Lounastreenin jälkeen — Proteiinipitoinen lounas 30–60 minuutin sisällä treenistä. Kala, kana, palkokasvit tai tofu yhdistettynä täysjyväviljoihin ja kasviksiin.
• Iltapäivävälipala — Terveellinen välipala kello 14–15 välillä estää energiatason romahtamista ja tukee iltapäivän aktiivisuutta.
• Nesteytys — Juo vähintään 1,5–2 litraa vettä työpäivän aikana. Riittävä nesteytys parantaa keskittymiskykyä ja tukee liikuntasuoritusta.

Hyvä suolistoterveys on myös tärkeä osa työpaikkaliikunnan kokonaisuutta. Monipuolinen, kuitupitoinen ravinto tukee suoliston mikrobistoa, joka puolestaan vaikuttaa energiatasoon, mielialaan ja vastustuskykyyn.

Yleisimmät haasteet ja niiden ratkaisut

Työpaikkaliikunta kuulostaa teoriassa helpolta, mutta käytännössä monet työntekijät kohtaavat esteitä. Theseus-tutkimuksen kevään 2026 löydösten mukaan 70 prosenttia työntekijöistä mainitsee ajan ja väsymyksen merkittävimmiksi esteiksi, ja 60 prosenttia kokee työpaikan tarjoamat liikuntavaihtoehdot riittämättömiksi. Tässä yleisimmät haasteet ja konkreettiset ratkaisut niihin:

"Minulla ei ole aikaa liikkua työpäivänä."

Ratkaisu: Aloita pienestä. Jo 3 minuutin mikroliikuntatauko tunnissa tai kävelykokoukset eivät vaadi erillistä aikaa — ne korvaavat olemassa olevaa toimintaa. Walking padilla kävely videopuhelun aikana ei vie yhtään ylimääräistä minuuttia. Ajan puute on usein prioriteettiongelma: jos katsot päivittäistä kalenteriasi, löydät todennäköisesti 15–30 minuuttia, jonka voisit käyttää liikuntaan.

"Työpaikallani ei ole suihkua tai vaatteiden vaihtotilaa."

Ratkaisu: Valitse matalan intensiteetin liikuntamuotoja, jotka eivät aiheuta hikoilua — kävelykokoukset, portaat, mikroliikunta, walking pad hitaalla tahdilla. Jos haluat treenata intensiivisemmin, kysy työnantajaltasi mahdollisuutta suihkutilojen järjestämiseen — se on pieni investointi verrattuna hyötyihin.

"Pomoni ei hyväksy liikuntaa työaikana."

Ratkaisu: Esitä asia tuottavuuden näkökulmasta. Viittaa tutkimustuloksiin: 15 minuutin liikuntatauko parantaa työtehoa seuraaviksi tunneiksi. Ehdota pilottijaksoa ja mittaa tulokset. Useimmat esimiehet suhtautuvat myönteisesti, kun näkevät konkreettiset hyödyt.

"En tiedä, mitä liikuntaa tekisin."

Ratkaisu: Aloita yksinkertaisimmasta — kävelystä. Kävely on tutkitusti yksi terveellisimmistä liikuntamuodoista, se ei vaadi erityisvälineitä ja sopii lähes kaikille. Kun kävelyrutiini on vakiintunut, voit laajentaa muihin lajeihin.

"Olen liian väsynyt liikkuakseni."

Ratkaisu: Paradoksaalisesti liikunta lisää energiaa, ei vähennä sitä. Aloita hyvin kevyestä liikunnasta ja huomaat, miten energiatasosi nousee jo muutaman päivän jälkeen. Jos kevätväsymys vaivaa, juuri liikunta on yksi tehokkaimmista keinoista sen voittamiseen.

Usein kysytyt kysymykset työpaikkaliikunnasta (UKK)

Kokosimme tähän osioon yleisimmät kysymykset, joita suomalaiset työntekijät esittävät työpaikkaliikunnasta vuonna 2026.

Kuinka paljon työnantaja voi tarjota verovapaata liikuntaetua vuonna 2026?

Työnantaja voi tarjota verovapaasti liikunta- ja kulttuurietuja yhteensä 400 euroa vuodessa per työntekijä. Tämä raja on pysynyt samana vuodesta 2025 eikä Verohallinto ole tehnyt siihen muutoksia kevään 2026 aikana. Etu voi sisältää esimerkiksi kuntosalikortin, liikuntaseteleitä tai urheiluvalmennusta.

Onko työnantajalla velvollisuus tarjota työpaikkaliikuntaa?

Liikuntaedun tarjoaminen ei ole pakollista, vaan se on vapaaehtoinen etu. Työturvallisuuslaki ja työterveyshuoltolaki kuitenkin velvoittavat työnantajaa huolehtimaan työntekijöiden terveydestä, ja liikunnan tukeminen on yksi tehokkaimmista keinoista täyttää tämä velvollisuus. Käytännössä yli 40 prosenttia suomalaisista yrityksistä tarjoaa keväällä 2026 jonkinlaista palkallista liikunta-aikaa.

Kuinka paljon työpäivän aikana pitäisi liikkua?

UKK-instituutin vuoden 2025 suosituksen mukaan optimaalinen työpäivä koostuu noin 60 prosentista istumista, 30 prosentista seisomista ja 10 prosentista liikkumista. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 45 minuuttia liikuntaa kahdeksan tunnin työpäivässä — esimerkiksi 30 minuutin lounaskävely ja kolme 5 minuutin mikroliikuntataukoa.

Onko walking pad todella hyödyllinen vai pelkkä trendi?

Tutkimukset tukevat walking padin hyötyjä. Hitaalla 3–5 km/h tahdilla kävely ei häiritse merkittävästi keskittymistä kevyemmissä työtehtävissä, ja pilottiyrityksissä walking padin käyttö on lisännyt päivittäisten askelten määrää 8 000–12 000 askeleeseen. Hinta vuonna 2026 alkaa noin 200 eurosta, mikä tekee siitä etätyöntekijän kustannustehokkaimman investoinnin.

Kannattaako lounastreenissä syödä ennen vai jälkeen treenin?

Suositus on syödä kevyt välipala (esim. hedelmä, jogurtti tai smoothie) 30–60 minuuttia ennen treeniä ja varsinainen lounas 30–60 minuutin sisällä treenin jälkeen. Tämä optimoi suorituskykyä treenin aikana ja tukee palautumista ja lihaskasvua treenin jälkeen. Pahin virhe on hypätä rankalle treenille tyhjällä mahalla tai syödä raskas lounas juuri ennen liikuntaa.

Miten saan motivaation kävelykokouksiin tiimissäni?

Aloita pienestä — ehdota yhtä kävelykokousta viikossa, esimerkiksi 1-1-palaveria tai brainstorming-sessiota. Viittaa Stanfordin tutkimukseen, jonka mukaan kävely lisää luovaa ajattelua jopa 60 prosenttia. Kun tiimi näkee konkreettiset hyödyt, kävelykokoukset alkavat usein levitä luonnostaan. Tärkeintä on, että kokous ei vaadi muistiinpanoja tai näytön katselua.

Voinko käyttää liikuntaseteleitäni etätyössä?

Kyllä — Smartum-, Edenred- ja ePassi-setelit toimivat yli 10 000 kohteessa Suomessa, mukaan lukien online-kuntosalit, virtuaaliset personal trainer -palvelut ja monet kotitreenisovellukset. Etätyöntekijälle setelit tarjoavat joustavuutta valita itselleen sopiva liikuntamuoto.

Työpaikkaliikunnan tulevaisuus: Trendit vuodelle 2027 ja eteenpäin

Mihin suuntaan työpaikkaliikunta on menossa? Asiantuntijat ja alan tutkijat ennustavat useita merkittäviä kehityssuuntia lähivuosille:

• Tekoäly henkilökohtaisena valmentajana — Tekoälypohjaiset valmennusratkaisut tulevat entistä yleisimmiksi työpaikoilla. Ne analysoivat yksilön biometrista dataa, työkalenteria ja palautumistilaa ja ehdottavat optimaalisia liikuntahetkiä automaattisesti.
• Liikunta osana työaikaa — Yhä useampi työnantaja sallii virallisesti 30–60 minuutin liikunta-ajan osana palkallista työaikaa. Tämä trendi on jo vahva Ruotsissa (70 % yrityksistä) ja kasvaa Suomessa nopeasti — kevään 2026 tilanteessa jo 40 % suomalaisyrityksistä tarjoaa vastaavan käytännön.
• Biofilia ja ulkoliikunta — Luontoläheinen liikunta, kuten puistokävelyt, ulkoilmajooga ja metsätreenit, integroituvat osaksi työhyvinvointiohjelmia. Tutkimukset osoittavat, että luonnossa liikkuminen vahvistaa liikunnan mielenterveyshyötyjä merkittävästi.
• Yhteisölliset liikuntahaasteet — Yritystenväliset ja sisäiset liikuntahaasteet, joissa tiimit kilpailevat aktiivisuudessa, yleistyvät edelleen. Gamifikaatio tekee liikunnasta hauskaa ja sosiaalisesti palkitsevaa.
• Palautumistilat toimistoilla — Uudet toimistot sisältävät enenevässä määrin palautumishuoneita, joissa on mahdollisuus meditaatioon, power nappeihin ja kevyeen venyttelyyn. Palautumisen merkitys ymmärretään nyt yhtä tärkeäksi kuin itse liikunta.
• Etätyöliikunnan tuki — Työnantajat laajentavat liikuntaetujaan kattamaan myös kotitoimiston liikuntavälineitä, kuten walking padeja, vastuskuminauhoja ja tasapainolautoja.
• Buusti360-tyyppiset alueverkostot — LiikU:n ja muiden alueellisten toimijoiden vetämät verkostot tarjoavat erityisesti pk-yrityksille edullisia ja strategisia työhyvinvointiratkaisuja.

Tehden.comin tammikuussa 2026 julkaiseman analyysin mukaan liikunta-alan suurimmat trendit kiteytyvät teknologiaan, palautumiseen ja yhteisöllisyyteen. Nämä samat teemat muovaavat myös työpaikkaliikunnan tulevaisuutta — ja Suomi on tämän kehityksen eturintamassa.

Näin aloitat: 5 askelta aktiivisempaan työpäivään

Jos haluat aloittaa työpaikkaliikunnan tai tehostaa nykyistä aktiivisuuttasi, seuraa näitä viittä askelta:

1. Kartoita nykytilanteesi — Pidä viikon ajan kirjaa istumisajastasi, liikuntamääristäsi ja energiatasoistasi työpäivän aikana. Tämä antaa realistisen kuvan lähtötilanteesta.
2. Selvitä työnantajasi tarjoamat edut — Kysy HR-osastoltasi kaikki saatavilla olevat liikuntaedut: liikuntasetelit, kuntosalijäsenyydet, ryhmäliikuntatunnit, välineet. Monet työntekijät eivät tiedä kaikkia etujaan.
3. Aloita yhdestä muutoksesta — Valitse yksi uusi liikuntamuoto tai -tapa ja tee siitä päivittäinen rutiini. Esimerkiksi: aloita joka päivä 10 minuutin kävelyllä lounastauolla. Kun tämä on vakiintunut, lisää seuraava.
4. Hanki liikuntakaveri — Kysy työkaveriltasi, haluaisiko hän lähteä mukaan. Yhteinen sitoutuminen lisää motivaatiota ja tekee liikunnasta hauskempaa.
5. Seuraa edistymistäsi — Käytä älykelloa, askelmittaria tai yksinkertaista päiväkirjaa seurataksesi aktiivisuuttasi. Konkreettinen data motivoi ja auttaa näkemään edistymisen.

Asiantuntijoiden vinkit tehokkaampaan työpaikkaliikuntaan

Kokosimme liikunnan, työhyvinvoinnin ja ergonomian asiantuntijoiden parhaat vinkit tehokkaampaan työpaikkaliikuntaan vuonna 2026:

Liikuntafysiologi: "Tärkein yksittäinen muutos, jonka toimistotyöntekijä voi tehdä, on katkaista istuminen 30 minuutin välein. Se ei vaadi kuntosalia tai urheiluvaatteita — pelkkä seisomaan nouseminen ja pari askelta riittää aktivoimaan verenkierron ja aineenvaihdunnan uudelleen."

Työterveyspsykologi: "Liikunnan mielenterveyshyödyt ovat työelämässä aliarvioidut. Jo 10–15 minuutin kävelylenkki keskellä stressaavaa työpäivää voi katkaista negatiivisen stressikierteen ja palauttaa keskittymiskyvyn. Suosittelen jokaiselle kokeilemaan kävelykokouksia — ne ovat yksinkertaisin tapa yhdistää liike ja työ."

Urheiluravitsemusterapeutti: "Lounastreenin onnistuminen vaatii ravitsemussuunnittelua. Pahin virhe on hypätä rankalle treenille tyhjällä mahalla tai syödä liian raskas lounas juuri ennen liikuntaa. Kevyt proteiinipitoinen välipala 30–60 minuuttia ennen treeniä ja kunnollinen ateria treenin jälkeen ovat avain onnistumiseen."

Ergonomian asiantuntija: "Sähköpöytä on hyvä alku, mutta se ei yksin riitä. Seisomatyökin on staattista, jos et liiku. Yhdistä sähköpöytä seisontamattoon, tasapainolautaan tai walking padiin saadaksesi todellisen hyödyn. Ja muista: paras asento on aina seuraava asento."

Yhteenveto: Työpaikkaliikunta on jokaisen ulottuvilla

Työpaikkaliikunta vuonna 2026 ei ole enää marginaalinen erikoisuus tai pelkkä juhlapuheiden aihe — se on konkreettinen, tutkittu ja yhä useamman suomalaisen arkeen kuuluva asia. Kun 65 prosenttia suomalaisista uskoo olevansa tuottavampia liikunnallisella työpäivällä ja 80 prosenttia pitää liikuntaa olennaisena hyvinvoinnilleen, viesti on selvä: työelämä ja liikunta kuuluvat yhteen.

Aloittamiseen ei tarvita suuria muutoksia. Jo kävelykokoukset, portaiden valitseminen hissin sijaan ja 3 minuutin mikroliikunta-tauot tunnin välein tekevät merkittävän eron. Kun näihin yhdistää työnantajan tarjoamat liikuntaedut, walking padin tai lounastreenin, työpäivästä tulee yllättävän aktiivinen — ilman, että työ kärsii.

Tärkeintä on aloittaa tänään. Nouse tuolista, ota muutama askel ja mieti: mikä on se yksi pieni muutos, jonka voit tehdä jo huomiseen työpäivään? Kehosi ja mielesi kiittävät.

Aiheeseen liittyvää luettavaa

Syventävää tietoa löydät näistä aiheeseen liittyvistä artikkeleistamme:

• Kävely 2026: Täydellinen opas terveyskävelyn hyötyihin ja tehokkaaseen kävelyharjoitteluun
• Kävelymatto 2026: Täydellinen opas walking padin valintaan ja tehokkaaseen käyttöön
• Uni ja palautuminen 2026: Näin optimoit levon ja tehostat harjoittelua
• Liikunta ja mielenterveys 2026: Näin treeni parantaa mieltäsi tutkitusti
• Tasapainoharjoittelu 2026: Täydellinen opas kehonhallintaan ja keskivartalon vahvistamiseen
• Kevätväsymys 2026: Näin voitat väsymyksen ja lataat energiasi
• Älykello 2026: Täydellinen opas puettavaan fitness-teknologiaan ja terveysseurantaan
• Voimaharjoittelu 2026: Täydellinen opas tehokkaaseen lihaskuntoharjoitteluun