Suomi lähetti Milano–Cortina 2026 –talviolympialaisiin 103 urheilijaa yhdeksässä lajissa – jääkiekosta mäkihyppyyn – ja kotiin tuli kuusi mitalia (Wikipedia, Finland at the 2026 Winter Olympics). Tilasto kertoo, ettei talviurheilu Suomessa ole pelkkä perinne: se on elävä, kilpailullinen ja harrastajamäärältään merkittävä osa suomalaista liikuntakulttuuria. Tässä artikkelissa käymme läpi suosituimmat talvilajit, tärkeimmät varusteet ja turvallisuusohjeet pakkasessa liikkumiseen.
Talviurheilu osana suomalaista liikuntakulttuuria
Suomalaisilla on pitkä historia talvilajien parissa. Maastohiihto vakiintui kansanliikunnaksi jo 1800-luvun lopulla, ja ensimmäiset kansalliset hiihtokilpailut järjestettiin 1880-luvulla. Nykyisin talviurheilu kattaa sekä kilpaurheilun että kansanliikuntamuotoja, joita harrastetaan kaupungeissa, maaseudulla ja tunturikeskuksissa.
Liikuntaneuvoston tilasto- ja ennustekatsauksen (2025) mukaan pojilla jääkiekko on talvikauden suosituin laji (1 406 harrastajaa otoksessa), kun tytöillä luistelu (1 801) ja hiihto (1 543) nousevat kärkeen. Nämä luvut heijastavat laajempaa väestötasoa: talvilajit elävät vahvana sekä kouluikäisten että aikuisten arjessa.
Suosituimmat talvilajit Suomessa
Suomessa harrastetaan talvella hyvin monenlaisia lajeja. Alla esitellään yleisimmät ja suosituimmat, joista jokainen löytää itselleen sopivimman vaihtoehdon kunto- ja taitotasosta riippumatta.
Maastohiihto
Maastohiihto on ehkä tunnistettavin suomalainen talvilaji. Se tarjoaa erinomaisen aerobisen harjoituksen, ja latuverkosto kattaa koko maan: kaupunkien valaistut ladut, kansallispuistojen erälatu-reitit ja Lapin tunturimaisemat. Klassinen tyyli sopii aloittelijalle, vapaa tyyli (luistelu) taas tehokkaampaan harjoitteluun. Aerobinen harjoittelu on maastohiihdon ydin, ja laji kehittää sekä sydän- ja verenkiertoelimistöä että koko kehon lihaksistoa.
Jääkiekko
Jääkiekko on organisoidun harrastamisen kärkijoukkueessa. IIHF:n (2025) mukaan Suomessa on 24 689 rekisteröityä miespelaajaa, 6 542 naispelaajaa ja 34 847 junioripelaajaa. Laji vaatii ryhmähenkeä, nopeutta ja tekniikkaa. Harrastajille on tarjolla monentasoisia joukkueita ja liigoja ympäri maan.
Luistelu
Luistelu on erityisen suosittu tyttöjen talvilaji liikuntaneuvoston katsauksen (2025) mukaan. Luistelua voi harrastaa jäähallissa tai ulkoluistinradoilla, ja se kehittää tasapainoa, koordinaatiota ja alaraajojen voimaa. Taitohuiput suuntaavat taitoluisteluun tai pika- ja ratoluisteluun.
Laskettelu ja lumilautailu
Suomessa on yli 70 hiihtokeskusta Etelä-Suomen pienistä rinteistä Lapin suuriin tunturikeskuksiin kuten Levin, Ylläksen ja Rukaan. Laskettelu sopii kaikenikäisille, ja rinteiden vaikeusasteluokitukset (vihreä–sininen–punainen–musta) ohjaavat harrastajan sopivaan rinteeseen. Lumilautailu puolestaan houkuttelee erityisesti nuoria ja tarjoaa vapauden tunnun lumipuistoissa ja halfpipessa.
Ampumahiihto
Ampumahiihto yhdistää maastohiihdon kestävyyden ja ammunnan tarkkuuden. Suomella oli kymmenen urheilijaa ampumahiihdossa Milano–Cortina 2026 –kisoissa (Wikipedia 2026). Laji on kasvanut suosiossaan myös harrastepohjalta ja kuntoampumaradoilla on yhä enemmän hiihtoampumaa.
Mäkihyppy ja yhdistetty
Mäkihyppy on Suomessa perinteikäs laji, johon urheilijat aloittavat jo nuorena. Vuoden 2026 olympiajoukkueessa oli seitsemän mäkihyppääjää ja kolme yhdistetyn urheilijaa (Wikipedia 2026). Laji vaatii rohkeutta, tekniikkaa ja fyysistä tasapainoa.
Moottorikelkkailu
Moottorikelkkailu on erityisesti Pohjois-Suomessa suosittu harrastus. Suomen kelkkaura-verkosto kattaa tuhansia kilometrejä reittejä Lapissa ja Kainuussa. Laji ei vaadi erityistä fyysistä kuntoa, mutta turvallisuusvarusteet ja reittituntemus ovat välttämättömiä.
Retkiluistelu ja pilkkiminen
Retkiluistelu (nordic skating) jäädyneillä järvillä on kasvattanut suosiotaan etenkin etelässä. Pilkkiminen puolestaan on perinteikäs talviharrastus, joka yhdistää luonnossa oleskelun, kärsivällisyyden ja saaliinhimo–nautinnon. Molempia voi harrastaa edullisesti ja ilman suurta infrastruktuuria.
Talviurheilun terveyshyödyt tutkimustiedon valossa
Talviurheilu tarjoaa ainutlaatuisia terveyshyötyjä, joita ei kaikissa sisälajissa saavuteta. Kylmässä liikkuminen aktivoi ruskeaa rasvakudosta, mikä lisää energiankulutusta. Lisäksi auringonvalo talvisessa ulkoilmassa tukee D-vitamiinin tuotantoa, joka on Suomessa erityisen tärkeää talvikuukausina.
Maastohiihto on yksi tehokkaimmista aerobisista lajeista: se kuormittaa kehoa kokonaisvaltaisesti ja kehittää sekä sydän- ja verenkiertoelimistöä että lihaskestävyyttä. Säännöllinen talviliikunta on myös yhteydessä matalampaan verenpaineeseen – lisää aiheesta löydät artikkelista urheilun vaikutus verenpaineeseen.
Talvella liikkuminen parantaa myös tasapainoa ja proprioseptiikkaa, sillä liukkaat alustat haastavat kehon asennonhallintajärjestelmää. Tämä on erityisen hyödyllistä iäkkäämmille liikkujille kaatumistapaturmien ehkäisyn näkökulmasta. Yli 50-vuotiaiden urheilu talvikautena vaatii kuitenkin huolellista varautumista.
Talvilajien vertailu: mikä sopii sinulle?
Talvilajin valinta riippuu kuntotasosta, budjetista, sijainnista ja omista tavoitteista. Alla oleva taulukko auttaa hahmottamaan kunkin lajin keskeisiä piirteitä.
| Laji | Kuntovaikutus | Aloituskynnys | Varustelukustannus | Infrastruktuuri |
|---|---|---|---|---|
| Maastohiihto | Erinomainen (koko keho) | Matala | Kohtalainen (sukset, sauvat, monot) | Latuverkosto koko maassa |
| Jääkiekko | Hyvä (intervalli) | Korkea (joukkue, varusteet) | Korkea (haarniska, luistimet, maila) | Jäähallit ja kaukalot |
| Laskettelu | Kohtalainen (alaraajat) | Kohtalainen | Korkea (sukset, monot, lippu) | Hiihtokeskukset |
| Luistelu | Hyvä (alaraajat, tasapaino) | Matala | Matala (luistimet) | Hallit ja ulkoreitit |
| Lumilautailu | Kohtalainen | Kohtalainen | Korkea | Hiihtokeskukset |
| Pilkkiminen | Matala | Matala | Matala | Jäiset järvet, kaikenlaalla |
| Retkiluistelu | Hyvä | Matala | Matala (pitkäteräluis.) | Jäätyneet järvet |
Jos olet vasta aloittamassa talviliikuntaa, tutustu myös oppaaseen kuinka valita sopiva urheilulaji – siinä käydään läpi lajinvalinnan perusteet kaikenikäisille.
Välttämättömät varusteet talviurheiluun
Oikeat varusteet tekevät talviliikunnasta turvallista ja miellyttävää. Perusperiaate on kerrosasepukeutuminen: aluspuku, välikerros ja tuuli- tai kuorikerros. Tämä järjestelmä toimii kaikissa talvilajeissa mäkihypystä moottorikelkkailuun.
Maastohiihtovarusteet
Maastohiihtäjälle välttämättömiä ovat sukset (klassinen tai vapaatyyli), sauvat, monot ja siteet. Merkeistä Salomon, Fischer ja Atomic tarjoavat luotettavia vaihtoehtoja aloittelijoista kilpahiihtäjiin. Vaatteiden osalta Craft, Swix ja Löffler ovat tunnettuja hiihtovaatevalmistajia. Lasit tai aurinkosuojalasit ovat tärkeät auringon heijastuessa lumesta.
Laskettelu- ja lumilautavarusteet
Laskettelussa välttämätön turvavaruste on kypärä – tähän ei pidä säästää. Rossignol, Head ja Salomon ovat tunnettuja laskettelu- ja lumilautavarusteiden valmistajia. Laskettelu- ja lumilautasaappaat kannattaa sovittaa huolella jalkaan, sillä huonosti istuvat kengät lisäävät vammautumisriskiä merkittävästi. Rannesuojat ovat lumilautailijan perusvaruste.
Luistelu- ja jääkiekkovarusteet
Luistimien terä on pidettävä terävinä – tylsät terät lisäävät liukastumisriskiä. Bauer, CCM ja Edea ovat tunnettuja luistinvalmistajia. Jääkiekossa koko haarniska (kypärä, rintasuoja, polvisuojat, käsineet, luistimet ja maila) on pakollinen turvallisuuden vuoksi.
Pukeutuminen pakkasessa
Kerrosjärjestelmässä ensimmäinen kerros (ihoa vasten) on kosteutta siirtävä, esimerkiksi Merino-villa tai synteettinen funktioalusvaate. Välikerros eristää lämmön – fleece tai villa toimivat hyvin. Uloin kerros suojaa tuulelta ja sateelta: Gore-Tex tai vastaava kalvomateriaali pitää kosteuden poissa. Alle –15 asteen pakkasilmassa kasvot on syytä suojata balaklavaalla tai hupulla.
Talvessa ei ole väärää säätä, vaan väärät varusteet – oikealla pukeutumisella kylmästä tulee liikkuja, ei este.
Turvallisuus pakkasessa: riskit ja niiden ehkäisy
Talviliikuntaan liittyy erityisiä turvallisuusriskejä, jotka eroavat kesäurheilun vaaroista. Pakkasvammat, liukkaus, näkyvyyden heikkeneminen ja eristäytyminen luontoon ovat tyypillisimpiä uhkia. Hyvällä ennakkovalmistautumisella valtaosa riskeistä on hallittavissa.
Paleltuminen ja hypotermia
Paleltuminen alkaa yleensä sormenpäistä, varpaista, korvista ja nenästä. Merkkejä ovat tunnottomuus, ihon punoitus ja myöhemmin vaaleneminen. Hypotermia – kehon lämpötilan lasku alle 35 °C:n – on hengenvaarallinen tila, joka kehittyy märissä vaatteissa tai tuulisessa säässä nopeammin kuin moni arvaisi. Harjoittele turvallisesti talvella pitämällä mukana lisävaatteet, syöden ja juoden riittävästi.
Liukkaus ja kaatumistapaturmat
Liukkailla pinnoilla kaatuminen on suurin tapaturmariski talvella. Nastakengät tai luistelupiikkiremmit jalkineiden alla parantavat pitoa merkittävästi. Laskettelu- ja lumilautailurinteissä kypärä on pakollinen, ja rannesuojat vähentävät käsivammoja. Tutustu myös ohjeisiin urheiluvammojen ennaltaehkäisystä.
Jäänvahvuus retkiluistelussa ja pilkkimisessä
Jäänpaksuusohje on yksinkertainen: alle 5 cm:n jää on vaarallinen, 10 cm kantaa yhden henkilön jalankulun, ja 20 cm tarvitaan moottorikelkalle. Käytä aina jäänpaksuusmittaria (jäätikaria) ennen jäälle menoa, äläkä liiku yksin. Pidä pelastusköysi tai narut yllättävän jäänmurtumisen varalta.
Ravitsemus talviurheilussa
Kylmässä energiankulutus kasvaa, sillä keho käyttää lisää energiaa lämmöntuotantoon. Pitkillä hiihtoretkillä tai laskettelupäivänä on syytä syödä enemmän kuin kesäurheilussa. Hiilihydraatit ovat tärkein energianlähde: pasta, leipä, puuro ja hedelmät toimivat hyvin ennen suoritusta. Lisätietoa löydät artikkelista mitä syödä ennen treeniä.
Nesteytykseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota: pakkasessa janontunne heikkenee, vaikka kehon nesteytys on yhtä tärkeää kuin kesällä. Lämmin juoma termospullossa pitää nesteet sulana ja tarjoaa samalla lämpöä. Vältä alkoholia ennen talviurheilua – se laajentaa verisuonia ja nopeuttaa lämmönhäviötä.
Fluorikielto ja hiihtolajeissa tapahtuneet sääntelymuutokset
Kaudesta 2024–2025 alkaen kansallinen fluorikielto on otettu käyttöön Suomen Hiihtoliiton alaisten lajien kilpailutoiminnassa. Kielto koskee fluoripohjaisia suksivoidetta, joiden on todettu olevan terveydelle ja ympäristölle haitallisia. Finlandia-hiihdon verkkosivuilla (2025) mainitaan, että valvontaryhmä muistuttaa aktiivisesti kiellon soveltamisesta myös massahiihtotapahtumissa.
Muutos on vauhdittanut vaihtoehtoisten voidemateriaalien kehitystä. Perinteinen parafiini, hiilikarbonit ja uudet synteettiratkaisut ovat korvanneet fluoreja. Harrastajatasolla muutos on käytännössä jo tapahtunut, sillä fluorivoidetta ei enää myydä kuluttajille.
Sisälajit vs. ulkolajit talvikaudella
Monet suomalaiset siirtyvät talveksi sisätiloihin – kuntosaleille, halleille ja uimahalleihin. Tämä ei ole huono valinta, mutta ulkona liikkumisella on omat etunsa. Artikkeli sisälajit vai ulkolajit käy läpi kummankin vaihtoehdon terveysvaikutukset perusteellisesti.
Talvinen ulkoliikunta tarjoaa lisättyä valoaltistusta, joka tukee vuorokausirytmiä ja virkistää mieltä. Kylmässä liikuttaessa myös lihakset tekevät enemmän työtä pitääkseen kehon lämpimänä, mikä näkyy korkeampana kalorinkulutuksena. Sisäliikunta puolestaan mahdollistaa tasaisen harjoittelun säästä riippumatta.
Harjoittelun rytmittäminen talvikaudella
Talvi on monelle urheilijalle joko pääsesongki tai vastenmielinen kausi. Harjoittelun säännöllisyys kannattaa silti pitää yllä läpi vuoden. Tiede-pohjaista näkemystä löydät artikkelista kuinka monta kertaa viikossa kannattaa harjoitella.
Talvikaudella harjoittelun painopiste voi siirtyä luonnollisesti kestävyyspuolelle maastohiihdon myötä. Viikoittaisessa rytmissä yksi pidempi hiihtolenkki (60–90 min), kaksi lyhyempää intervallitreeniä ja yksi voimaharjoittelu muodostaa hyvän kokonaisuuden. Lepoviikko kerran kuukaudessa auttaa palautumisessa.
Talviurheilu eri ikäryhmissä
Talvilajeja voi harrastaa vauvasta vaariin. Lasten on tärkeää saada monipuolisia kokemuksia useista lajeista ennen erikoistumista. Liikuntaneuvoston tilastojen (2025) mukaan talvilajit ovat vahvimmin edustettuina alle 15-vuotiaiden harrastuksissa sekä tytöillä että pojilla.
Aikuisille ja ikääntyneille maastohiihto ja luistelu ovat erityisen hyviä valintoja, koska niissä nivelrasitus jää pieneksi. Hiihtäminen sopii myös yli 60-vuotiaille, ja monet osallistuvat senioreiden hiihtotapahtumiin aktiivisesti. Laskettelu ja lumilautailu vaativat enemmän tasapainoa ja refleksejä, mutta sopivat hyvin myös varttuneemmille harrastajille oikealla kypärä- ja suojausvarustuksella.
Talviurheilun olympiahistoria Suomessa
Suomi on voittanut yhteensä 175 mitalia talviolympialaisissa (Olympedia 2026), joista 45 kultaa. Luku kertoo siitä, kuinka syvälle talvilajien perinne Suomessa juontaa. Maastohiihto, mäkihyppy ja jääkiekko ovat perinteisesti olleet mitalihanat, mutta myös ampumahiihto on nostattanut suomalaiset podiumille toistuvasti.
Milano–Cortina 2026 –kisoissa Suomi keräsi kuusi mitalia (ESPN 2026), ja joukkueen lajikirjo – jääkiekosta lumilautailuun – kertoo talviurheilun elinvoimaisuudesta. Olympiakomitean SporttiData-raportti seuraa laajasti koko urheilusektorin tilaa ja on julkisesti saatavilla.
Talviurheilun kustannusvertailu
Talvilajien kustannukset vaihtelevat suuresti. Alla oleva taulukko havainnollistaa aloitusvaiheen tyypillisiä kustannuksia eri lajeissa. Hinnat ovat suuntaa antavia ja vaihtelevat brändin, laadun ja ostokanavan mukaan.
| Laji | Aloitusvarusteet (arvio €) | Vuosikustannus (arvio €) | Huomio |
|---|---|---|---|
| Maastohiihto | 300–700 | 50–200 (huolto, voiteet) | Ladut usein ilmaisia |
| Jääkiekko | 600–1 500 | 400–1 000 (jäävuorot, lisenssit) | Seuraharrastuksessa kalleimmillaan |
| Laskettelu | 500–1 200 | 300–800 (hissilippu, huolto) | Vuokraus hyvä aloittelijalle |
| Luistelu | 80–300 | 100–300 (hallimaksu) | Edullinen aloittaa |
| Pilkkiminen | 50–200 | 20–100 | Kalastuslupa pakollinen |
Talviliikunta ei vaadi isoja investointeja – luistimet tai hiihtosukset riittävät, ja latuverkosto avautuu suomalaiselle lähiluontoon.
Usein kysytyt kysymykset talviurheilusta Suomessa
Mikä on Suomen suosituin talvilaji?
Organisoidun harrastamisen osalta jääkiekko on laajimmin edustettu: IIHF:n (2025) mukaan Suomessa on yli 65 000 rekisteröityä pelaajaa juniorit mukaan lukien. Kansanliikuntana maastohiihto on yhtä laajasti harrastettu, ja latuverkosto kattaa koko maan. Tyttöjen ja naisten osalta luistelu on liikuntaneuvoston katsauksen (2025) mukaan yleisin talvinen lajivalinta. Monet suomalaiset harrastavat useampaa lajia talvikaudella rinnakkain.
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa talviurheiluun Suomessa?
Talven lyheneminen ja lumiolosuhteiden epävarmuus ovat jo nyt näkyviä ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Etelä-Suomessa lumivarmuus on heikentynyt, ja hiihtokeskukset ovat lisänneet tekolumikapasiteettiaan. Jäätyneiden järvien sesonki on lyhentynyt, mikä vaikuttaa retkiluisteluun ja pilkkimiseen. White Winters –organisaatio ja FIS ovat käynnistäneet kestävyyspilottihankkeita Suomessa (White Winters 2026) vastatakseen näihin haasteisiin pitkällä aikavälillä.
Mikä on fluorikielto hiihtolajeissa ja miten se vaikuttaa harrastajaan?
Kansallinen fluorikielto astui voimaan Suomen Hiihtoliiton alaisten lajien kilpailutoiminnassa kaudesta 2024–2025 alkaen. Kielto koskee fluoripohjaisia suksivoidetta, joita käytettiin ennen laajasti luistosuksien voiteluun. Harrastajalle muutos tarkoittaa, ettei fluorivoidetta enää myydä kuluttajakäyttöön. Tilalle on tullut parafiinipohjaisia ja synteettisiä tuotteita, jotka toimivat useimmissa olosuhteissa hyvin. Fluorivoidekielto on kansainvälinen FIS:n linjaus, jota Suomen Hiihtoliitto toteuttaa kansallisesti.
Kuinka paksu jään täytyy olla, jotta sillä voi liikkua turvallisesti?
Yleinen ohjenuora on: alle 5 cm:n jää ei kanna ketään, 10 cm riittää yksittäiselle kävelijälle, 15–20 cm kantaa pienen jäänporaajan tai kelkan. Moottorikelkalle tarvitaan vähintään 20–25 cm vahvuinen jää. Jään paksuus voi vaihdella saman järven eri osissa merkittävästi, ja sen siksi jäätikaria on käytettävä jatkuvasti edetessä. Suomessa paikallinen pelastuslaitos tai kunta tiedottaa usein turvallisista jääteistä ja -alueista talvikauden aikana.
Miten voin aloittaa maastohiihdon aikuisena?
Maastohiihdon aloittaminen aikuisena on helppoa: riittää kohtuullinen peruskunto ja oikeat varusteet. Ensimmäistä kertaa hiihtävälle klassinen tyyli on helpompi oppia kuin vapaatyyli (luistelu). Monet hiihtokeskukset ja urheiluseurat järjestävät aloittelijakursseja, ja latukartat löytyvät kuntien liikuntapalveluiden verkkosivuilta. Luontevaa on aloittaa lyhyillä tasaisilla laduilla ja kasvattaa matkaa vähitellen. Aiemmasta urheiluhistoriasta riippumatta lähes kaikki oppivat perustekniikat muutamalla harjoituskerralla.
Voinko harrastaa talvilajeja, vaikka olen yli 50-vuotias?
Kyllä voit – useimmat talvilajit sopivat myös varttuneemmille harrastajille. Maastohiihto, luistelu ja pilkkiminen ovat erityisen soveltuvia, koska nivelrasitus on vähäistä. Laskettelu onnistuu hyvin oikealla varustuksella, mutta vaatii hieman enemmän huomiota tasapainoon ja reaktiokykyyn. On hyvä kuunnella kehoa, lämmitellä kunnolla ennen suoritusta ja valita sopivan tasoinen reitti tai rinne. Urheilu yli 50-vuotiaana –artikkeli tarjoaa lisää vinkkejä juuri ikääntyneemmälle liikkujalle.
Mikä on paras tapa pitää motivaatio yllä kylmässä talvessa?
Motivaation ylläpitäminen talvella voi olla haastavaa pimeyden ja kylmyyden vuoksi. Muutama toimiva keino: aseta itsellesi konkreettinen tavoite (esimerkiksi jokin hiihtotapahtuma tai tietty kilomäärä), hanki harjoittelukaveri, jolloin peruuttaminen on vaikeampaa, ja palkitse itseäsi pitkän ladun jälkeen lämpimällä kaakaolla. Myös harjoituspäiväkirjan pitäminen auttaa huomaamaan edistymistä. Lisää keinoja löydät artikkelista miten säilyttää urheilumotivaatio vuodesta toiseen.
Onko Suomella talviolympialaisissa menestytty?
Suomi on yksi talviolympialaisten menestyneimmistä maista suhteutettuna väkilukuunsa. Olympedia-tietokannan (2026) mukaan Suomi on voittanut talviolympialaisissa yhteensä 175 mitalia, joista 45 kultaa. Milano–Cortina 2026 –kisoissa Suomi saavutti kuusi mitalia yhdeksässä lajissa (Wikipedia 2026). Suurimmat vahvuudet ovat perinteisesti olleet maastohiihdossa, mäkihypyssä, ampumahiihdossa ja jääkiekossa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Urheilu harrastuksena 2026: opas lajien valintaan ja aloittamiseen
- Aerobinen harjoittelu: mitä se on ja miten aloitat
- Kuinka monta kertaa viikossa kannattaa harjoitella – tiede vastaa
- Kuinka valita sopiva urheilulaji – opas aikuiselle aloittelijalle
- Mitä syödä ennen treeniä – ajastus, määrät ja parhaat ruoka-aineet
- Miten säilyttää urheilumotivaatio vuodesta toiseen
- Sisälajit vai ulkolajit – kumpi on parempi terveydelle?
- Urheilu yli 50-vuotiaana: parhaat lajit ja harjoittelun mukauttaminen
- Urheilun vaikutus verenpaineeseen: mitkä lajit auttavat eniten
- Urheiluvammojen ennaltaehkäisy: 10 näyttöön perustuvaa keinoa
Lue myös
Tutustu myös näihin aiheeseen liittyviin artikkeleihin: Urheilu harrastuksena 2026: opas lajien valintaan ja aloittamiseen ja Urheiluvammojen ennaltaehkäisy: 10 näyttöön perustuvaa keinoa.
Lähteet
- Wikipedia – Finland at the 2026 Winter Olympics: https://en.wikipedia.org/wiki/Finland_at_the_2026_Winter_Olympics
- Olympedia – Finland (FIN) olympiatilastot: https://www.olympedia.org/countries/FIN
- IIHF – Finland-tilastot: https://www.iihf.com/en/associations/341/finland
- Suomen Olympiakomitea – SporttiData: https://www.olympiakomitea.fi/en/sporttidata/
- Liikuntaneuvosto – Tilasto- ja ennustekatsaus, Väestön liikkuminen, liikunta ja toimintakyky (2025): https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2025/12/Tilasto-ja-ennustekatsaus-Vaeston-liikkuminen-liikunta-ja-toimintakyky-1.pdf
- Finlandia-hiihto – Kansallinen fluorivalvontaryhmä, fluorikielto (2025): https://www.finlandiahiihto.fi/uutiset/kansallinen-fluorivalvontaryhm-muistuttaa-massahiihtotapahtumien-fluorikiellosta
- White Winters – Kestävyyshanke Suomessa (FIS-yhteistyö, 2026): https://www.whitewinters.org/news/winter-sports-sustainability-moves-from-guidelines-to-practice—white-winters-and-fis-launch-pilot-in-finland
- ESPN – 2026 Winter Olympics Medal Tracker: https://www.espn.com/olympics/winter/2026/medals
Ravintolisät 2026: Täydellinen opas turvalliseen käyttöön ja valintoihin
